Terveiset Intiasta

En pysty mahduttamaan sanoihin sitä, mitä kuukausi ashramissa merkitsi minulle. Sille, mitä tunnen nyt, ei ole sanaa. Sana tantra tarkoittaa laajentumista, tuolle puolen menemistä. Menin monta kertaa sen tuolle puolen, mitä pidin mahdollisena. Kuukausi ei ollut hauska kuin vasta viimeisinä päivinä, puolet ajasta mentiin epämukavuusalueella. Aamuviideltä alkoi ensimmäinen harjoitus, sadhana (lausutaan saadana), ja se oli toisinaan kovaa liikuntaa, toisinaan Gayatri-mantran laulamista 108 kertaa. Ja kun 50 ihmistä eri puolilta maailmaa laulaa aamuyön pimeydessä täysillä yhdessä, tuntuu että kaikki erillisyys häviää. Ennen aamupalaa oli ehtinyt olla jo neljä oppituntia, ja tunnit jatkuivat iltaan asti parin tunnin tauolla. Joka kerran kun ajattelin vaikkapa että en pysty menemään enää tunnille, en jaksa liikkua, tuo asento ei tule onnistumaan, en pysty opettamaan englanniksi, yritin ja pystyin. Välillä itketti. Moneen kertaan hävetti. Sängyt olivat tarkoituksella kovat että niistä pääsee helpommin ylös ja että selkä voi paremmin. Ja se muuten voi!Tiskata ja siivota piti itse. Kaduilla oli lehmänkakkaa ja roskia. Torakoita vilahteli joskus öisin. Ja kuitenkin, se viisaus mikä opettajissa oli ja mikä rauha heistä säteili! Opetus oli huikean hyvää. Joogan syntyseudulla näkyi vuosituhansien aikana harjoitettujen perinteiden vaikutus. Ihmisillä ei ollut paljoa omaisuutta, mutta hymyyn vastattiin aina eikä kenelläkään tuntunut olevan stressiä. Kun opetusten viisauteen pääsee yhä syvemmälle, länsimaisten huuhaa-irvailut ja naureskelut tuntuvat yhä oudommilta. Oli mahtavaa olla samanhenkisten ihmisten kanssa ja minulla oli ihana australialainen huonetoveri Kristy, joka sattui olemaan saman ikäinen ja psyk. sairaanhoitaja. Luokan hälinä, tiukka opetus ja ryhmätyöt herättivät moneen kertaan ahdistavia koulumuistoja ala-asteelta, mutta sain aina uudelleen korjaavan kokemuksen. Sain kokea rakkautta, häpeä tuli valaistuksi ja osa siitä on kadonnut. Voima minussa ja meissä kaikissa menee paljon sen tuolle puolen, mitä luulemme rajaksi. Ja lopulta vain se on totta.